Kierrätyspolttoaine koostuu lähinnä muovisista ja kartonkisista pakkausjätteistä sekä rakennusjätteistä. Erilliskeräykseen kelpaavat jätteet tulee kuitenkin ensisijaisesti viedä kunkin jätejakeen keräyspisteeseen.
Koostumukseltaan yhdyskuntajätteestä peräisin oleva polttojae on suurelta osin materiaalikeräykseen kelpaamatonta, esimerkiksi likaantunutta paperia, pahvia ja muovia.
Kierrätyspolttoaineen valmistuksesta ja käytöstä on monenlaista hyötyä. Kaupan ja teollisuuden pakkaus-, paperi- ja muovijätteet sekä rakennusjätteet muodostavat noin 70-80 % kaatopaikalle vietävän jätteen määrästä, jolloin niiden ohjaaminen hyötykäyttöön vähentää kaatopaikkatilan tarvetta merkittävästi.
Biohajoavien (paperi, pahvi ja muut puuperäiset materiaalit) jätteiden hyödyntäminen energiana vähentää merkittävästi myös kaatopaikkojen metaanipäästöjä.
Kierrätyspolttoaineella saadaan korvattua fossiilisia, uusiutumattomia polttoaineita, kuten kivihiiltä, ja siten vähennettyä hiilidioksidipäästöjä.
